Au s c hwi t z i n k a k sos e t
monet juutalaiset olivat mieltäneet Palestiinan varsinaiseksi
kotimaakseen. Osa Palestiinasta varattiin
juutalaisten maahanmuuttajien asuinalueeksi
1900-luvun alussa, ja vuonna 1948 tästä alueesta
muodostettiin lopulta itsenäinen Israelin valtio.
Isäni ja Aaron-setä viipyivät Palestiinassa muutaman
kuukauden ja palasivat sitten Romaniaan.
Aaron ja hänen vaimonsa myivät maansa ja omaisuutensa
ja alkoivat suunnitella muuttoa.
Isäni yritti saada äidinkin innostumaan Palestiinasta.
”Siellä meidän olisi hyvä olla”, hän sanoi.
”Olisi lämmintä ja paljon työtä tarjolla.”
”Ei”, äiti vastusteli. ”En voi muuttaa neljän pienen
lapsen kanssa.”
”Kyllä meidän olisi parasta lähteä, ennen kuin
elämämme käy täällä liian tukalaksi”, isäni intti.
Hän oli huolissaan uutisista, joiden mukaan juutalaisten
vainoaminen oli lisääntynyt sekä Romaniassa
että muualla Euroopassa.
”Mitä minä sitten tekisin siellä? Kuinka me pärjäisimme?
Eikä minua huvita asua millään aavikolla”,
äiti sanoi. Ja kuten äideillä on joskus tapana, hän
piti päänsä ja kieltäytyi ehdottomasti lähtemästä.
Olen usein miettinyt, millainen elämästämme olisi
tullut, jos hän olisi myöntynyt.
Asuimme mukavasti pienessä romanialaiskyläs
20