12
SOULFIRE! Minun tarinani
valinnut rikkauksien tien, siltä ei ole paluuta. Rikkailla on liikaa hävittävänä.
Mies valitsi seikkailun rahan sijasta.
Mikä hölmö.
Tämän pähkähullun matkan alkuvaiheessa mies teki yllättävän havainnon.
Hän ymmärsi, että perusteellisella tutkimustyöllä hän pystyisi
analysoimaan tilanteen ja löytämään ratkaisun lähes mihin tahansa
poliittiseen ongelmaan, oli se kuinka monimutkainen tahansa.
Ratkaisun toimeenpaneminen oli tietenkin täysin toinen juttu, mutta
koko tutkimuksen tarkoituksena olikin vain kirjoittaa päätelmien innoittamana
biisejä. Ainakin aluksi.
Mies oli aina tiennyt, että hän oli lahjakas parantelemaan taiteellisia
teoksia. Oli kyse sitten sävellyksestä, sovituksesta, sanoituksen
osasta, tuotannollisesta valinnasta, mistä tahansa. Vuosien ajan hän
oli parannellut toisten töitä ja muuttanut huonoja hyviksi, hyviä mahtaviksi
ja mahtavia vielä mahtavammiksi.
Se ei kuitenkaan ollut pelkkää ruusuilla tanssimista.
Hänen lahjakkuutensa asioiden parantamiseksi oli sekä siunaus
että kirous.
Sen hyvä puoli oli ilmiselvä.
Se oli kirous kahdesta syystä. Ensinnäkin useimmat ihmiset eivät
halunneet hänen neuvojaan, riippumatta siitä, mitä hän sanoi. He halusivat
ajatella, että osaisivat ratkaista pulmansa itse. Joskus he esittivät
kuuntelevansa miehen neuvoja, mutta jättivät ne kuitenkin huomiotta.
Se oli hankala tapa saada elantonsa, myös siksi, että siinä joutui
muiden armoille. Muut ajoivat autoa, jonka kyydissä mies roikkui, ja
hänen tehtävänsä oli pitää auton osat rasvattuina ja pyörät liikkeessä.
Välillä piti pysähtyä, ja mies hyppäsi kyydistä tekemään korjauksia.
Mutta suurin kirous oli se, että hän ei ollut koskaan pystynyt soveltamaan
tuota tärkeää taitoa omaan elämäänsä. Turhauttavat bisnekset
ajoivat hänet pois Taiteen nautinnoista. Harhainen piru hänen