Tässä luvussa esittelen jääkäriliikkeeseen liittyvää sanastoa ja tapahtumia, jotka ovat koskettaneet
joitain tai kaikkia tässä tutkimuksessa käsiteltäviä jääkäriritareita.
Aa-joen taistelu Aa-joen (nyk. Lielupe) taistelut Latviassa 5.–11. tammikuuta 1917 olivat
suomalaisista jääkäreistä muodostetun Kuninkaallisen Preussin 27. Jääkäri-
pataljoonan kolmas 1. maailmasodan sotakokemus. Melko hiljaiselle rintamaosalle
siirtyi yli 1 400 suomalaismiestä. Pataljoona määrättiin kerran
hyökkäystehtävään, mutta se peruttiin. Hyökkäyssuunnitelma sai
suomalaisjääkäreitä kieltäytymään, ja kriisitilanne huipentui siihen, että
Oberzugführer Armas Ståhlberg ampui lapualaisen jääkärin Matti Sven
Heikinpoika Saarikosken rivin edessä tämän kieltäydyttyä lähtemästä mukaan
hyökkäysoperaatioon.11
Ausbildungsgruppe
Lockstedt Suomalaispataljoonan komentaja, majuri Maximilian Bayer ilmoitti 31.
elokuuta 1915 koulutusjoukon laajentamisesta vahvennetuksi jääkäripataljoonaksi.
Pataljoona käsitti neljä jääkärikomppaniaa, konekiväärikomppanian
ja pioneerikomppanian. Myöhemmin perustettiin Libaussa vielä
viestiosasto ja ratsastusosasto.12
Saksan sotaministeri allekirjoitti 1.3.1916 uutta tykistöjaosta (Leichter
Feldhaubitzzug der Ausbildungstruppe Lockstedt) koskevan perustamiskäskyn.
Maaliskuun 17. päivänä 1916 jaos ryhmittyi harjoituskentälle, jossa
majuri Bayer julisti pataljoonan tykistön virallisesti muodostetuksi.13
Ekkau-Kekkaun taistelu Gruppenführer Lauri Malmbergin johtama kenttähaupitsijaos osallistui venäläisten
hyökkäyksen torjuntaan Ekkau-Kekkaun (nyk. Jecava-Kekava)
kaistalla 19. heinäkuuta alkaen. Tämä oli jääkäreiden ensimmäinen koulutusaikainen
tykistöaktiviteetti.14
Etappireitit Jääkärietappi tarkoitti laajassa merkityksessä jääkäriliikkeen verkostoa,
joka auttoi jääkäritarjokkaita ja komennustehtävissä olevia jääkäreitä liikkumaan
turvallisesti Suomen eri osien ja Saksan Lockstedter Lager -kou-
15
Jääkäriterminologiaa