Johdanto
Ihmiskunta on saanut nauttia markkinatalouden ja globalisaation saavutuksista
vuosikymmenien ajan. Tavarat ovat kulkeneet joustavasti mantereelta
toiselle, ja monimutkaiset logistiset ketjut ovat vähentäneet varastokuluja.
Tapahtuuko tässä muutoksia? Palaavatko tehtaat takaisin teollistuneen lännen
maihin? Toistaiseksi isoja muutoksia ei ennakoida työnjaon erikoistumisessa
eri mantereille. Mitä tapahtuu pitemmällä aikavälillä?
Kriisin aiheuttamia taloudellisia järistyksiä on hoidettu massiivisella elvytyksellä
kaikkialla, missä se vain on ollut mahdollista. Näin on tapahtunut
etenkin Yhdysvalloissa mutta myös Euroopassa. Valtiot ovat toimineet vakuutusperiaatteen
pohjalta: vain julkinen sektori kykenee ottamaan vastuulleen
ihmisten ja yritysten toimintaedellytysten turvaamisen koronan aiheuttaman
sokin oloissa. Miten käy, kun on velan maksun vuoro?
Kriisin aikana on pohdittu, miten talousiskun taakka ja hinta jaetaan eri
väestöryhmien kesken. Kun akuutti kriisi on saatu jossakin määrin hallintaan,
politikointi on palannut merkiksi siitä, että jotain on entisellään. Yhteiskuntien
sisäiset jännitteet ovat kasvaneet. Euroopan unionin tasolla kriisi
on jakanut jäsenmaita uudella tavalla, ja unioni on joutunut todelliseen
tulikokeeseensa. Myös globaalitalouden liitokset ovat haurastuneet. Onko
demokratian asema uhattuna, jos yksinvaltaisesti johdettujen maiden painoarvo
11
yhä lisääntyy?
Koronakriisi ei näytä maltillistaneen poliittisia jännitteitä suurvaltojen
välillä. Kiina, Yhdysvallat ja Venäjä taistelevat vallasta ja taloudellisista resursseista.
Suurvaltojen sotilaallinen tasapaino on muutoksessa. Sitä se on
ollut jo pitkään, mutta korona on tuonut siihen oman vivahteensa. Yhdysvaltojen
johto haparoi pahoin koronapolitiikassaan. Myös Kiinassa tilanne
oli hetkeksi hukassa, mutta varsin pian tiukat otteet johtivat taudin hallintaan.
Venäjän johdon uskottavuus puolestaan romahti poliittisten päättä
jien näyttäessä poissaolevilta ja jopa avuttomilta kriisin hallinnassa.
Korona on tuonut ihmisten mieliin ja julkisuuteen myös kysymyksiä, jotka
ovat eläneet pinnan alla jo pitkään. Kuolema, sairaus ja haavoittuvuus ovat astuneet
jokaisen ihmisen elämään uudella tavalla. Viattomuuden aika on jäänyt
taakse. X-sukupolvi ja millenniaalit ovat saaneet kokea sitä pelkoa ja ahdistusta,
joka on ollut kovaa todellisuutta aikaisempien sukupolvien elämässä.