9
Johdanto
Vuoden 2020 alussa ihmiskunnan elämä häiriintyi yllätyksellisesti ja rajusti
koronaviruksen aiheuttaman pandemian vuoksi. Se noudatti katastrofiteorian
lainalaisuutta: tuhoa aiheuttava isku tapahtuu pienellä todennäköisyydellä,
mutta sen toteutuessa hinta on hyvin korkea.
Ihmiskunta on kohdannut aikaisemminkin erilaisia kulkutauteja. Dramaattisimpia
näistä ovat olleet ruttotaudit, jotka ovat piinanneet ihmisiä
vuosisadasta toiseen. Nykyisen sivilisaation aikana pandemian leviämisen
nopeus on kuitenkin omaa luokkaansa. Tämä johtuu ihmiskunnan verkottumisesta.
Purje- ja höyrylaivat kuljettivat aikoinaan viruksia ja bakteereita
muutaman solmun nopeudella valtamerien ylitse. Nykyään lentokoneet
ja niiden matkustajat sirottelevat uudet tartuttajat lyhyessä ajassa kaikkialle
maailmaan: Wuhan Kiinassa, Bergamo Italiassa, after ski
baari Kitzloch
Ischglin kylässä Itävallassa, Saariselkä ja Levi Suomessa sekä Moskova
Venäjällä saivat ensimmäiset annokset. Pian virus oli valloittanut koko
Euroopan sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikan. Tämän jälkeen myös Afrikka
ja Intia saivat tappavan määrän koronaa. Taloudellisilla ja sosiaalisilla vaikutuksilla
sekä kuolleiden määrällä mitattuina pandemian globaalit vaikutukset
lähentelevät jonkinasteisen sodan seurauksia. Toisen aallon uhrit
kasvattavat entisestään kuolleiden määrää, joka tätä kirjoitettaessa on saavuttamassa
1,5 miljoonan rajapyykin.
Marraskuussa 2020 rokotteita valmistavat yritykset lähettivät varovaisen
myönteisiä uutisia. Useat eri rokotteet ovat antaneet toiveita herättävän immuunivasteen.
Jos lääkkeet estävät taudin kehittymisen – ja toivottavasti
myös tartunnan – ihmiskunnalla on toivoa.
Hyvät uutiset ovat käynnistäneet pohdinnan koronan jälkeisestä