Johdanto
tunteidensa kanssa eikä tunne tulevansa riittävästi nähdyksi,
hyväksytyksi ja rakastetuksi omana itsenään.
Perheiden sisällä vaikuttavat sekä ääneen lausutut että
ääneen lausumattomat arvot. Ajatusmallit, asenteet ja
uskomukset kulkevat sukupolvien ketjussa vanhemmilta
lapsille. Herkät lapset vaistoavat erityisen hyvin kodin
ilmapiirin ja vanhempien tunnetiloja, vaikka asioista ei
puhuttaisi ääneen. Vallitseva ilmapiiri ja vaietut tunteet
imeytyvät lapsen kokemusmaailmaan ja kehoon, vaikka
hän ei tiedostaisi mistä on kyse. Näin ollen aikaisempien
sukupolvien henkinen perintö voi yhä vaikuttaa alitajuisiin
asenteisiin ja uskomuksiin.
Monissa perheissä on omaksuttu tapa olla ilmaisematta
tunteita. Siihen voi olla monia syitä. Osaksi se on
seurausta suomalaisesta kansanluonteesta, johon ei ole
perinteisesti
kuulunut avoimuus ja spontaani tunteiden
ilmaisu. Lisäksi suomalaisiin perheisiin ovat vaikuttaneet
viime vuosisadan
sota-ajat. Sotien jälkeen on ollut pakko
keskittyä arkiseen selviytymiseen ja työntekoon. Tunteille
ei ole ollut juurikaan sijaa ja herkkyyttä on pidetty heikkouden
merkkinä. On totuttu ajattelemaan, että ulospäin
pitää näyttää vahvalta, vaikka sisällä velloisi monenlaisia
tunteita, epävarmuuksia, pelkoja tai ahdistusta. Vaikeiden
tunteiden ilmaisulle ei ole ollut sijaa. Monet miehet traumatisoituivat
sota-ajan kokemuksistaan ja suuri osa heistä
hautasi järkyttävät kokemuksensa sisälleen. Sen seurauksena
perheissä on ollut tavallista enemmän puhumattomia
miehiä, päihdeongelmia sekä henkistä ja fyysistä
- 17 -
väkivaltaa.